Inger-Mari Aikio ja Josef Timar
Suonat girjjis deaivvadit guovtti dáiddára govat ja sánit. Dikta ja govva ovttastuvvo nu ahte dan deaivvadeamis šaddá ollisvuohta. Govva ja dikta leat dego laktojuvvon oasit maid sáhttá sirret, muhto juste danin go lea laktašuvvan de ii iđe dušše ođđa hápmi, muhto mii lea vel deháleappot, ođđa iešvuohta.
Girjji álgu lei go ungáralaš govvejeaddji Josef Timar jearai Inger-Mari Aikio-Arianaick (IMA) válljet sus govaid ja daidda čállit divttaid.
“Oidnen su govain masá gárvves divttaid ja lei álki miehtat bargagoahtit suinna ovttas”, dadjá IMA.
Girjjálašvuođa dovdi Harald Gaski čállá girjji ovdasánis “Dá lea vuosttas girji sámegillii ekfrásalaš divttaiguin. Dat mearkkaša divttat mat leat čállojuvvon govaide dahje maid vuolgga juogaláhkái lea gova duohken.”
Pekka Sammallahti lea čállán Sámi lyrihka birra 1600-logu rájes gos álggaha Olaus Sirma čállon beakkán divttain gitta otná sámi lyrihkkačálliid rádjai.
Girji mii lea ovttasbargu gaskkal Josef Timar ja DAT lea nubbi Camera Poetica ráiddus, ja vuosttaš mii almmuhuvvo sámegillii. Girji almmuhuvvo maiddái ungára-, suoma- ja eŋgelasgillii mii dagaha dan nanu gaskariikkalaš ovdáneapmin Sámi girjjálašvuhtii.
Josef Timar lea riegádan Budapestas Ungáras ja lea almmustahttán govaidis ja čállosiiddas máŋggalágan girjjiin ja riikkaidgaskasaš áigečállagiin. Timara govaide lea sáhttán oahpásmuvvat maid čájáhusain.
Inger-Mari Aikio-Arianaick (IMA) lea riegádan Ohcejogas Sámis. Son lea filbmadahkki, doaimmaheaddji ja girječálli gii lea almmustahttán vihtta girjji ovdal dán.
Boares olbmo gieđa suonain
eallima beaivváža
maŋimus suotnjarat
– – –
Mun
mun ieš
aiddo mun ieš
Lean nu dehálaš
hui dehálaš
hui hui dehálaš
Loahpas
oktonas geađgi
Almmuhuvvon: 2008
Čatnan: Garra olggoš
Siiddut: 143
Giella: Davvisámegiella
ISBN: 9788290625615
Lágádus: DAT